Kesämuistoja ja rakkautta
Moi ja tervetuloa uuteen postaukseen! 💙
Tämä pieni tarinanpätkä kertoo rakkaudesta ja kesästä - ja enpäs kerrokaan muuta! Osallistun tällä Esterin Pudotuspelin toiseen pudotukseen, jossa piti kirjoittaa teksti aiheesta kesä. En nyt oikein osaa kirjoittaa muuta tähän alkuhöpinöihin, joten... alapa vain lukea! Ja hei, aivan ihanaa juhannusta kaikille 💙
Ps. Olin alun perin suunnitellut tälle tekstille surullisen lopun, mutta lopulta kiinnyin näihin hahmoihin niin paljon, etten vain voinut tehdä sitä heille...
Ne olivat elämäni ihanimpia päiviä. Me nauroimme, juoksimme
kilpaa, roiskimme toistemme päälle vettä meren rannalla kuin pienet lapset. Me
paistoimme vaahtokarkkeja nuotiolla, jonka teit isäsi avustuksella pihallenne
vain minua varten. Me kiljuimme yhdessä aikuisten mulkoillessa, kun se jättimäinen
hirviösudenkorento yritti hyökätä kimppuuni rannalla. Me pidimme hauskaa antaen
vuorotellen toisillemme vauhtia niissä alakoulun pihan aivan liian matalissa keinuissa.
Me kikatimme mahat kippuralla, kun yritit piristää minua pitämällä pienen stand
up -shown, joka päättyi, kun se naapurinne terrieri ryntäsi päin jalkojasi ja
kaaduit suoraan nurmikolle. Me olimme iloisia.
Ja silti se juhannuspäivä oli vielä jotain ihanampaa kuin tämä
kaikki. Me istuimme kahdestaan perheeni laiturin reunalla ja huljutimme
jalkojamme järven juuri sopivan viileässä vedessä. Sinä lauloit jotakin omituista,
englanninkielistä laulua, ja vaikka lauluäänesi on niin, niin kaunis, en voinut
muuta kuin nauraa.
Sitten pudotit sormesi minun sormieni lomaan ja lopetit
laulamisen. En silloin ajatellut, että se olisi tarkoittanut mitään. Me olimme aina
ennenkin pitäneet toisiamme kädestä kiinni, kaatuilleet toistemme päälle
rannalla väsymyksen ja sokerin aiheuttamassa humalatilassa, nipistelleet
toisiamme leikkisästi. Mutta se ei ollutkaan sellaista tavallista kädestä
pitämistä – se oli jotakin muuta. Sanoit äkkiä hiljaa:
”Mä rakastan sua”.
Sinä hetkenä tajusin, että rakastan sinua myös. Olin aina rakastanut,
rakastanut niin paljon, mutta en ollut ymmärtänyt sitä. Katsoin sinua silmiin
ja hymyilin. Sinä hymyilit takaisin.
Välimme muuttuivat, mutta eivät huonoon suuntaan. Meistä
tuli entistä läheisempiä, meillä oli vielä hauskempaa, kun olimme yhdessä.
Olemme yhdessä. Edelleen.
Ei siitä juhannuksesta ole edes kolmea viikkoa, mutta muistelen sitä silti kuin se olisi tapahtunut kymmeniä vuosia sitten. Naurat minulle sen takia, mutta se ei haittaa minua. Me kiipeilemme yhdessä puiden latvoihin vihreiden lehtien keskelle, me pyörittelemme silmiämme luokkalaistesi aina niin muka-täydellisille Instagram-kuville, me nukahdamme vahingossa takapihallesi, kun meidän oikeasti pitäisi olla yöllisellä piknikillä, mutta minä en jaksanut enää valvoa. Me nautimme kesästä ja suunnittelemme, kuinka minä syksyn alussa puhun vanhempani ympäri, jotta saan vaihtaa samaan kouluun kanssa. Me nauramme ja iloitsemme. Ja olemme onnellisia.
Oumaigaad! Siis Anni, tajuatko sä kuinka hyvä tämä on?! Tämä teksti veti mut oikeesti ihan sanattomaksi. Tästä tuli heti yksi mun lempipostauksista sun blogissa.
VastaaPoistaPs. Sä voitat sen pudotuspelin!
Kiitos kiitos kiitos <3 <3 Ja hei, älkääpä olko niin varmoja mun voitosta, on sullakin todella hyvät mahdollisuudet :)
PoistaJep. Kyllä. Ehdottomasti. Sä voitat NIIIIN tällä tekstillä!! Yli-ihana, ei muuta voi sanoa💜💙✨
VastaaPoistaKiitos paljon, Taconen! <3 Mä jotenkin pelkäsin, että tästä tekstistä ei pidetä... Mutta kiitos silti, ihana kommentti <3
PoistaAlku oli ihana, loppu oli ihana... Tykkään kyllä todella paljon rakkaustarinoista:) Hyvä, että päädyit kirjoittamaan tarinalle onnellisen lopun surullisen sijaan, tämä oli juuri hyvä näin! Tykkäsin kerronnasta ja tuosta muistelemisesta lyhyen ajan taakse, jota tekstin alussa oli:D Tämä oli kerta kaikkiaan ihana tarinanpätkä!
VastaaPoistaKiitos, ihanaa, että pidit! <3 Mä olen itsekin nyt viime aikoina ihastunut romanttisiin tarinoihin, ja se on nyt näkynyt vähän tarinoissanikin. Jep, onneksi kirjoitin tälle onnellisen lopun - nyt kun ajattelee, siitä surullisesta olisi tullut paljon huonompi :D Kiitos vielä, Vilja <3
PoistaSiis Anni mitä ihmettä. TÄÄ ON TÄYDELLINEN!! Tästä tarinasta välittyy se ihana ja makea (ainakin mun mielestä…) tunnelma, joka pitäisi olla jokaisessa kesästä kertovassa tarinassa. Eli aivan upeaa. Ja älä kysy, mutta jostain syystä mulle tulee tästä se, kun Suklaamurusissa Cherry muuttaa sen isän kanssa sinne uuteen taloon, missä on neljä muuta sisarusta :).
VastaaPoistaP.S. Jotenkin musta tuntuu, että sä voitat tän pudotuspelin <33
KIITOS! Oikeasti, kiitos, tämä on ihana kommentti <3 Hmm... Mä ymmärrän tuon makea-sanan käytön, mutta Cherryn muutto Suklaamurusissa...? No, kaikillehan tulee eri asiat mieleen tarinoista :D Mutta hei, kiitos tosi paljon, ihanaa, että pidit! <3 <3
PoistaWow! Rakastuin tähän tarinaan heti aluksi❤! Ainut miinus on se, että mun mielestä niitten ei pitäs rakastaa toisiaan, vaan olla superhyviä ystäviä...
VastaaPoistaKiitos, Moonzku! :) <3 Kiitos myös tuosta miinuksesta - mietin sitäkin aluksi, mutta halusin sitten lopulta tehdä tästä romanttisen tarinan :)
PoistaNyt mulla on kasvoilla ihan tosi typerän levee hymy. Mitäköhän toi naakkakin musta ajattelee… Mut hei ihana!❤️❤️ Mä oon niin kiitollinen sulle, että et kirjottanut surullista loppua:) Tää on näin täydellinen!!❤️
VastaaPoistaHahah :D Kiitoos <3 Mä olen nyt itsekin niin iloinen, että hylkäsin sen surullisen lopun... Kiitos kommentista, kiva, että pidit :) <3
PoistaHuonot uutiset ensin: Se surullinen loppu olis voinut tehdä tälle hyvää 🤔 Sun ihan oikeasti pitää opetella kirjoittamaan niitäkin, Anni :D
VastaaPoistaJaaaaaa sitten ne hyvät: Olen 100% samaa mieltä kaikkien edellisten kanssa: Tämä teksti on AI-VAN I-HA-NA! Silkkaa TAIDETTA! Kerropas, Anni, missä vaiheesta susta tuli aivan pelottavan lahjakas kirjoittaja?
Mähän voisin kirjoittaa tämän tarinan joskus myös sillä surullisella lopulla ja julkaista sen myös täällä blogissa, jotta saatte sitten päättää, kumpi on parempi :D Kiitos kuitenkin aivan äärettömän paljon, rakas poroseni, tää merkitsee mulle paljon <3 <3
PoistaEn voi muuta, kuin yhtyä kaikkiin edellisiin kommentteihin!🤍 Tää in super ihana!!🌸🌸
VastaaPoistaKiitos, ihanaa, että pidit 💕 (Keksin nyt keinon liittää emojeita kommentteihin - avaan vain WhatsAppin tietokoneen selaimeen ja kopioin sieltä viesteistä emojeita 😂)
PoistaAivan ihana. Ai-van ihana. Mutta se surullinen loppu sinun olisi pitänyt kirjoittaa - tarina tuntuu näin turhan tasapaksulta... Muistisääntö: älä KOSKAAN muuta tekstejä sen takia, että säälit hahmojasi. :D
VastaaPoistaOkei, kuulosti liian negatiiviselta. Oikeasti siis ihana :D
PoistaKiitos paljon, Oippa! 💙 Mutta mä kerroin sulle jo, mitä mieltä olen tuosta sun muistisäännöstäsi. Mä en todellakaan aio noudattaa sitä. Aion kyllä tehdä tälle MYÖS sen surullisen lopun, koska sä ja Ester olitte sen kannalla :D
Poista