Höpöttelyä; 820 näyttökertaa- spessu


 Moi! Tällä vähän kuin "spessulla" juhlistetaan sitä, että tällä blogilla on Suomessa jo yli 820 näyttökertaa! (Suomessa siksi, että tänne on tullut myös vahinkoklikkauksia jostain Yhdysvalloista) Kirjoitan nyt siis kaikenlaista lukemiseen ja no, kirjoittamiseen tietenkin😅, liittyvää. Ja vielä, anteeksi, kun on ollut monta päivää tämä blogi päivittämättä, ei ole ollut hirveästi ideoita postauksiin.

Aloitin kunnollisen kirjoittamisen joskus ensimmäisellä luokalla, kun kirjoitin tarinan "Yöllinen seikkailu", jossa lapset joutuivat ryöväri Eerikin ryöstämiksi, ja tapaavat vanhan Ansan, joka on myös ryöstetty. Ja joo, tarinan idea oli aivan omituinen, mutta hei, olin tosi pieni...🙄😂

Aivan aivan ensimmäinen tarinani oli ehkä viiden virkkeen pituinen kirjoitusvirheitä vilisevä teksti aavikkoketusta, jonka perheen joki kuivuu. Sitten he lähtevät uuteen kotiin! Olin sen tehdessäni noin kuusi tai viisivuotias, joten ihan hyvä😊 

Kirjoista rakastan etenkin Soturikissoja. Olen lukenut tähän mennessä kaikki suomennetut, paitsi Perhon Lennon näyn, sillä sitä en ole löytänyt mistään. Sitä ei ole e-kirjapalvelussani Nextoryssä, ei kirjastoissa missään siellä päin missä asun. Outoa! Soturikissoissa minulla on aivan järjettömästi lempparihahmoja. Muutamia luetellakseni Harmaa Siipi, Tuhkamarja, Sorainen Sydän, Joen Väre, Närhisulka, Varputassu (esiintyy Varjojen aika- saagassa, en tiedä vielä loppuliitettä suomeksi), sekä paljon muitakin! 

Tämän blogin sivupalkissa on "Hyviä kirjasarjoja/kirjoja"- palkki. Voinkin nyt esitellä pari siinä olevaa kirjasarjaa! Irin kennel siinä ainakin on. Se kertoo Iristä, joka on muuttanut Irlannista Suomeen vanhempiensa sekä suuren koiralaumansa ja kissansa kanssa. Sarjassa taitaa olla neljä kirjaa, jos nyt oikein muistan. Tosi hyvä sarja, olen lukenut kirjat kahdesti. Listassa on myös Tassu-trio- niminen kirjasarja, johon kuuluu neljä tai viisi kirjaa. Päähenkilöt ovat Allu, Christa ja Erika, jotka ovat ystäviä, vaikka ovatkin kaikki aivan erilaisia. Yhdistävä asia heissä on se, että kaikki rakastavat eläimiä. Tässä välissä sanon, että joo, rakastan itsekin tosi paljon eläimiä!

Pisimmät tarinani ovat varmaankin Joulumaa, Eläinten maailma, Emerssonin koulu sekä Koiratarina. Joulumaa kertoo Joulumaan tapahtumista joulun aikoihin, niin kuin nimikin jo sen kertoo! Eläinten maailman taas olen täällä pätkissä julkaissut. Jos joku ei ole sitä sattunut vielä lukemaan, se kertoo Sini-nimisestä vähän yksinäisestä tytöstä, jolla on monta eläintä. Koira, lintu, kani ja kolme rottaa. Sitten Sini tutustuu uuteen kaveriinsa Eveen, ja siitä se seikkailu alkaakin! Ja ai niin, pisimmissä on myös juuri äskettäin valmiiksi saamani tarina, jolla ei ole vielä nimeä. Se kertoo ystävyydestä, ja parhaista kavereista Jadesta, Nellistä sekä Siiristä. 

Emerssonin koulu taas kertoo 5-luokkalaisista Iidasta ja Meristä, jotka ovat erilaiset, mutta silti parhaat kaverit. Koiratarina (nimi on tuollainen, koska parempaa en ole keksinyt...), kertoo koirista (yllätys yllätys!). Jennaa epäillään koiravarkaudesta turhaan, ja hän selvittää ystävänsä kanssa, kuka on oikea syyllinen! 

Mitäs nyt kirjoitan? Kirjoitusaiheinen blogi kun tämä on, kirjoitusvinkit voivat tulla tarpeen! Edellinenkin postaus oli kirjoitusvinkkejä, joten nyt voikin tulla vinkkejä tarinan läpikäymiseen, josta käytän nimitystä oikolukeminen;

-Mieti, millä lailla tarinasta voisi tehdä paremman. Sopisiko tuon lauseen tilalle jokin muu lause, vai kannataisiko se poistaa kokonaan? 

-Kirjoitusvirheet, kirjoitusvirheet, kirjoitusvirheet. Korjaa pilkkuvirheet yms., jottei niitä tarvitse myöhemmin korjata. 

-Jos tarinassa ei ole jo kuvauksia henkilöistä, (esim. "Meri harjasi lyhyet, ruskeat hiuksensa parilla harjanvedolla.") laita sopiviin kohtiin jonkinlaisia kuvauksia, jotta lukija saa käsityksen henkilöistä. Älä kuitenkaan kerro kaikkea, jotta lukijalle jää aukkoja, jotka omat aivot voivat täyttää. 

-Kun olet oikolukenut tarinan kerran, säästä sitä. Odota kuukausi, lue se uudestaan. Nyt et ehkä edes muista kunnolla, mitä jokaisessa kohdassa tapahtuu, joten luet tarinaa myös lukijana, ja osaat miettiä, mikä on kiinnostavaa ja mikä ei niinkään. 

-Kappalejaot! Unohdin mainita nämä edellisessä postauksessa. Kappalejaot ovat TOSI tärkeitä. En itse tajunnut sitä pienempänä, mutta nyt kiinnitän itsekin huomiota jos tarinassa on vaikkapa liian iso tekstipätkä ilman kappalejakoja. 

En nyt tähän hätään keksi enempää vinkkejä!

Sitten? E-kirjat? Joo, e-kirjat ovat mielestäni aivan mahtavia! Niitä voi lukea milloin vain ja missä vain (tosin ruutuaikaa kuluu aika paljon...), kunhan on vain sopiva sovellus. Itselläni on Nextory, joka on tosi hyvä! Siinä ei tarvitse maksaa yksittäisistä kirjoista, vaan siinä on kuukausimaksu (en ole ihan varma onko se juuri kuukausi). Olen lukenut sieltä mm. koko ensimmäisen saagan Soturikissoista. (Saaga on osa, joka kertoo jostain tietystä asiasta/tapahtumista, ja jokaisessa saagassa on kuusi kirjaa). Nextoryssä on myös pari Tiina-kirjakokoelmaa, jotka sisältävät kolme kirjaa. (Vink vink, vanhat Tiina-kirjat ovat hyviä!). 

Miten päädyin pitämään blogia? No, olin pitkään haaveillut blogista, jossa julkaisisin juttuja jostakin, kuten hamsteristani (joka on jo nyt edesmennyt) tai geokätköilystä, jota harrastan. Vanhempani ehdottivat novelliblogia, jonkalainen tämäkin nyt on. Lopulta syntyi Anninkivablogi, johon kirjoitettiin kaksi postausta, joista toinen poistettiin. Ensimmäisessä ei ollut otsikkoa, ja siinä luki "Nöpö on söpö.". (Hamsterini nimi oli Nöpö) Toisessa luki "Testi testi". Se blogi vaipui unholaan, kunnes tämä blogi syntyi. Nyt olen poistanut koko Anninkivablogin internetin syövereistä, ja on vain tämä, Annin tarinablogi! Ensin sen nimi piti olla vain Tarinablogi, mutta sellainenhan netistä tietysti jo löytyy, joten käyttöön tuli Annin tarinablogi! 

Tämä postaus kuitenkin päättyy nyt. Seuraavaan postaukseen!




Kommentit