Tekstit

Uusin postaus

Kettu #3

Kuva
Kuva: minä Moi 🤍 Vihdoinkin uusi osa Kettuun - ainakin Olivia on tätä varmaan odottanut :) Taas varoitus epäloogisuuksista, tämä ei todellakaan ole loogisin tarinani. Yritin kuvata tässä osassa enemmän päähenkilön tunteita, en tiedä, onnistuinko? No joo, lukemaan 💙 Hyräilin itsekseni ja tuijotin valkoista seinää, jonka maalipinta oli lohkeillut ärsyttävästi. Siristin silmiäni itselleni – miksi ajattelin talon maalipintaa, eikö minun olisi pitänyt ajatella vaikka sitä, miten ihmeessä pääsisin pois tästä talosta? En varmaan koskaan. Vihasin itseäni, sillä yhden pienen hetken ajan tunsin haluavani jäädä tänne. Istuin risti-istunnassa sängyllä ja mietin. Halusin tietää lisää Ketusta. Syystä, jota en osannut sanoittaa. Salaperäisyys – jos hiljaisuuden ja mitäänsanomattomuuden siksi haluaa tulkita –, ystävällisyys, samalla vihaisuus aina, kun mainitsin Ketun olevan kamala sanoessaan ’olen pahoillani’. Mitä se merkitsi? Ja seurustelivatko Tiikeri ja Kettu? Vietin loppupäivän ruokail

Yksi tähdistä

Kuva
Kuva: Pixabay Heippa 💙 Ihanaa olla taas täällä pienen tauon jälkeen! Sellaista ilmoitusasiaa muuten, että AT:n julkaisuvälit nyt todennäköisesti pitenevät - ei vain ole oikein aikaa.  Olin kirjoittamassa yhtenä viikonloppuna jotain ihan muuta, kun sain tämän idean. Alkusanat vain lensivät päähäni, ja pian koko tarina hahmottui. Toivottavasti pidät 🖤  En voi muuten uskoa, että on jo joulukuu. Olen odottanut joulua marraskuun alusta, ja nyt... vau. Ulkona on niin kaunista, lumi tekee kaikesta kuin satua. Glögi- ja piparikausi on myös jo avattu :) Ja ylihuomenna on toinen adventtikin, ihanaa! 🤍🎄 Makaan ensilumen peitolla  ulkona  ja katselen taivasta -  mustaa, sinne tänne ripoteltuja tähtiä.  Hyräilen jotain  laulua, jonka kuulin joskus radiosta  ja muistelen syksyä  sinua.  Kello on varmaan jo paljon  liian paljon  mutta aika  on ihmisen keksimä käsite, eikä  sitä välttämättä ole edes olemassa.  Sinä kerroit sen minulle  samoin kuin kerroit sen, että universumi  on antanut jokaisell

Muistikirjan sivuilta #3

Kuva
Kuva: minä Nyt on taas vuorossa tekstejä muistikirjani sivuilta - osa on jotain tekstinpätkiä, osa runoja, osa ehkä ihan lyhyitä tarinoita. Jotain sellaista, mitä olen muodostanut sanoista.  Tiedätkö sä sen tytön  takarivissä, joka ei koskaan sano mitään  kirjoittaa vain vihkoonsa  Joskus mietit  mitä se kirjoittaa  mutta et oikeasti välitä  Yhtenä päivänä  se ei tulekaan kouluun, mutta ketään ei kiinnosta  Päivä venyy viikoksi  opettaja nousee seisomaan  nielaisee, lukee paperista hiljaa  "Roosa on tehnyt itsemurhan"  ai oliko sen nimi Roosa  Kaikki itkee, tai ainakin esittää, vaikka kukaan ei edes  tuntenut ~ Lasitiara lepäsi päällä pään  kasvoja kehysti, kimalteli  Hän hymyili  oli rakastunut  mutta mua pelotti Tämä ei päättyisi hyvin  Hän palasi  surkeana, kyyneliä poskilla  Sisin oli särkynyt, palasina  enkä mä osannut lohduttaa  Mutta tiara, se oli paikoillaan  kiharoilla vaaleilla  ehjänä säilynyt  ~ Se on täydellinen. Se laulaa paremmin kuin Spotifyn artistit, se kirj

Kirjoittajien Vain elämää -haaste

Kuva
Kuva: minä Hejssan! (Alkaa loppua alkutervehdykset...) Tiedätkö, mitä haastetta otsikossa tarkoitetaan? No, jos et ole vielä kuullut siitä, pääset tästä  lukemaan Esterin pienen infon haasteesta - hän siis keksi tämän :) Lyhyesti: jokaisen meidän osallistujan täytyy kirjoittaa toisen osallistujan päivänä teksti liittyen johonkin tämän osallistujan omaan tekstiin tai hänen kirjoitustyylillään tms., Vain elämää -sarjan tyyliin. Päivittelen tätä postausta aina sitä mukaa, kun osallistujien päivät ovat! :)  ~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~ NEKUN päivä, 11.11. NEKKU on sellainen pirteä, hauska, sopivan sarkastinen ja mielipiteitä omaava tyyppi, jolla on hyvä kuvamaku, jonka Hirviöitä-teksti on aivan upea ja joka on hyvä piirtämään. Hän pitää Tarinaplaneettaa yhdessä Tacon kanssa, ja on tehnyt sinne niin paljon hienoja juttuja! En tunne NEKKUA ihan niin hyvin kuin monia muita bloggaajia, mutta hän on tosi ihana ihminen, sen voin kertoa :)  Selailin Tarinaplaneettaa pitkään, kun mietin, mitä kirjoi

Jo vuosi siitä Gmailista

Kuva
Kuva: minä Poro 💙 Itse asiassa vuosi tuli täyteen jo 3.11., mutta tapahtui kaikenlaista, eikä me ehditty kirjoittaa.  Niin vuosi mistä Gmailista?  Siitä, jonka lähetin Esterille hänen bloginsa (jos et nyt muka ihan oikeasti tiedä, mistä blogista puhun, käy katsomassa  tästä  linkistä ennen kuin suutun) sähköpostiin 3.11.2021. Siitä, jonka myötä sain yhden parhaista ystävistäni, salaisen kaksoseni & lempiporoni. Siitä, jota ilman en tuntisi Esteriä, mikä olisi aivan kamalaa, ja jota ilman en tietäisi, etten ole ainoa tällainen täällä. Siitä, josta seurasi monta, monta uutta Gmailia, viestiä, puhelua, hymyä.  Me haluttiin ehdottomasti tehdä jokin spesiaalijuttu tämän ihanan vuoden kunniaksi, ja päätettiin sitten toteuttaa tällainen idea, että kirjoitetaan molemmat teksti jonkun toisen kirjoittaman tekstin hahmosta. (Tai siis, Ester keksi sen idean ja minä sanoin, että tehdään se, kaikki kunnia sinne!) Tämä on siis ehkä vähän kuin jatkoa tai jotain Esterin kirjoittamaan Omenapuun all

Kysymyksiä & vastauksia

Kuva
  Kuva: minä Tjena! (Ruotsia taas kerran) Kysyin joskus... joskus pari postausta sitten kysymyksiä Q&A-postaukseen, koska sellaista on välillä kysytty ja sellaisia on kiva kirjoittaa. Jaoin tämän nyt kahteen osaan, koska no, pelkkä tämä osa on yli 6 sivua pitkä... Toivottavasti tätä on kiva lukea, olisin tosi kiitollinen jos lukisit 🖤 Jos et saisi valita minkäänlaista sinistä, mikä oisi sun lempiväri? / Mikä on sun lempiväri sinisen jälkeen? (Ja nyt lasken kaikki siniset siniseksi, eli vastaa joku muu väri! 😉 ) Varmaankin musta. Se on sellainen yön ja pimeyden väri, mikä kiehtoo minua kovasti 🖤 Tummat värit ovat muutenkin mieleeni :) Mihin maahan sä haluaisit matkustaa? Isoon-Britanniaan. Siellä on kaikkia hienoja nähtävyyksiä ja paikkoja, ja haluaisin niin paljon käydä Lontoossa, myös ihan vain yleissivistyksen jos ei kaiken muun vuoksi! + Lontoossa on myös ne Harry Potter -studiot, joilla ymmärrettävästi haluaisin käydä 😅 Iso-Britannia vain vaikuttaa niin hienolta, to

Ilmassa oli pelkoa - halloweenspesiaali 2022

Kuva
Kuva: minä Hyvää halloweenia!  🍂🌑🌙 🎃👻  (Emojeiden ylikäyttöä) Halusin ehdottomasti kirjoittaa tämän vuoden halloweenspesiaaliksi kauhutarinan. En nyt tiedä, täyttääkö tämä ihan kauhutarinan määritelmiä, mutta... ajatus on tärkein. Toivottavasti saan sinut tällä edes vähän halloweentunnelmiin 🖤  Oli 31. lokakuuta. Sinä päivänä, kahdeksan aikoihin illalla, ulkona käveli paljon ihmisiä. He olivat aivan tavallisia, pyhäinpäivän aattoa viettäviä aikuisia, lapsia, nuoria.  Viima puhalsi kylmästi heidän kasvoilleen, muttei niin kylmästi, että heitä olisi haluttanut lähteä takaisin kotiin. Ei, tämä ilta oli nyt vasta alkamassa. Kaduilla pyöri tuulen mukana ruskan lämpimän sävyisillä maaleilla värjättyjä vaahteran lehtiä – oranssia, keltaista, punaista, joitakin tummia ruskeita. Tähän aikaan illasta, kun alkoi jo pimentymään, lehdet eivät näyttäneet enää niin ihanilta, romanttisilta elementeiltä syyspäivässä. Pimeys toi niihin tumman kontrastin. Kuoleman. Joskus puoli yhdeksän aikaa