Makea Kirsikkasydän

 


Moikka, sinä ihana tyyppi, joka luet tätä juuri nyt! Tässä on 4 tuhannen näyttökerran spessuksi lupailemani kirja-arvostelu. Tätä kirjaa ehdotti Olipa kerran- blogia pitänyt Testimato- nettisivustolla nimeä Toukkis kantava Ester. Kiitos mahtavasta ehdotuksesta! Valitsin tämän, koska olin muutenkin ajatellut aloittaa Suklaamuruset- sarjan. Muita ehdotettuja kirjoja olivat Runotytöt- sarja, Universumien tomu- sarjan kirjaa Kultainen kompassi sekä Soturikissojen Sinitähden tarinaa. Sinitähden tarinan olen lukenut, kuten kaikki muutkin SK-kirjat, mutta nuo muut vaikuttivat myös oikein kiinnostaville! Otan lukulistalle, ja teen ehkä arvostelutkin tänne! Nyt päästän sinut kuitenkin lukemaan!


Ps. Blogilla on jo yli 4000 näyttökertaa nyt kun julkaisen tämän, mutta... aivan sama😂




Kirjan nimi: Suklaamuruset; Kirsikkasydän 

Kirjailija: Cathy Cassidy 

Suomentaja: Ulla Selkälä 

Kustannusyhtiö: Suomessa WSOY

Sivumäärä: 243


Cherry on 13-vuotias tyttö, joka asuu kahdestaan isänsä kanssa. Isä poistaa työkseen liukuhihnoilta virheellisiä Taystee-suklaapatukoita, äitiä ei ole, maailman täydellisin Kirsty McRae kiusaa ja kavereita ei ole näkynyt. Cherryllä ei ole mitään kerrottavaa elämästään, hän on omasta mielestään tylsä ja valheet sekä mielikuvitus seikoittuvat totuuteen. Elämä kiertää kehää. Voiko pahempaa enää olla? 


Ei. Ei voi olla. Tunteet muuttuvat jo parin ensimmäisen luvun jälkeen. Isä haluaa muuttaa naisystävänsä Charlotten kanssa Tanglewoodiin. No, mikäpä siinä, kun ainut ikävöitävä asia vanhassa kodissa on naapurin vanha rouva Mackie? 


Uudessa kodissa Tanglewoodissa odottavat Charlotten lisäksi neljä siskopuolta, Skye, Summer, Coco ja Honey. Skye ja Summer ovat 12-vuotiaat kaksoset, Coco 11-vuotias ja Honey 14-vuotias, joka haluaa tehdä Cherryn ja hänen isänsä Paddyn elämästä mahdollisimman hankalaa. Honeyn vihan lisäksi elämään ilmestyy uusi ongelma; Shay, Honeyn ihana poikaystävä, johon Cherry rakastuu. 


Oma lempihahmoni on ehdottomasti Skye. Tai, ei ehkä ehdottomasti. Tykkään myös Cocosta. No, tykkään kaikista. Myös pikkiriikkisen verran Honeysta. Ja hei, nämä mielipiteeni voivat vielä muuttua, koska en ole vielä lukenut sivuakaan seuraavasta kirjasta! 


Skye uskaltaa olla erilainen, on ystävällinen, hauska ja mukava. Arvostan jokaista näistä piirteistä. Skye vaikuttaa sellaiselle ihmiselle, jonka haluaisin tuntea tosielämässä. Skyessä hauskaa on hänen innostuksensa vanhoihin vaatteisiin ja historiaan! Summer on mielestäni vähän liian innostunut baletista. Tuo kuulosti pahalta. Ei siis liian innostunut, vaan tuntuu, ettei hän pidä muusta! Summer on siis sellainen neutraali hahmo, en pidä hänestä erityisesti, mutta ei minulla ole mitään häntä vastaankaan! Honey taas on... no, ärsyttävä tietenkin, mutta säälittävä. Oikeasti, ihmisenä joka tykkää auttamisesta, sattuu sydämeen lukea Honeyn kaltaisesta. Honey ikävöi isäänsä! Cocosta en saanut kunnollista käsitystä, mutta pidän hänestä silti. Coco on eläinrakas, kuten minä, ja kuvauksessa lukee "näsäviisas, tarmokas, ystävällinen, seikkailunhaluinen, hulluna eläimiin". Monet noista kuvaavat myös minua. Tosin ulkonäkö ("poikatyttö - farkut, t-paita, joka on aina sotkuinen ja rypyssä") ei ehkä kuvaa minua kauhean hyvin, pidän kauniista vaatteista! 


Tanglewood vaikuttaa ihanalle paikalle, vaikka tytöt tosin joutuvatkin nukkumaan pikkuruisissa huoneissa. Cherryn vankkurivaunut kuulostavat kuitenkin mahtavalle! Olisi niin kivaa nukkua siellä. Tosin alkaisin pelkäämään pimeää, ja kuten Cherry Shayn koputellessa, jotain moottorisahamurhaajia... 


Kirja on todella hyvä. Tykkään. Suklaamuruset ovat niin ehdottomasti, varmasti ja mitä näitä muita sanoja onkaan, lukulistallani seuraavaksi! Rakastan! Seuraava kirja taisikin sitten olla Skyen näkökulmasta. Jes! Tykkäsin Kirsikkasydämessä erityisesti siitä, kuinka me lukijat pääsemme tutustumaan Cherryn kanssa siskoksiin ja Tanglewoodiin. 


Kirsikkasydän on minä-muodossa, ja tapahtumat tapahtuvat kuin nyt, eli esimerkiksi "Mietin, mitä nyt tapahtuu. Mihin Siiri menee?" (taas tuo Siiri... aargh, Anni!) eikä "Mietin, mitä nyt tapahtuisi. Mihin Siiri meni?". Se on kiinnostavaa, en ole lukenut kauheasti kirjoja, joissa kirjoitetaan noin. Neutraali näkökulma taas; en tiedä, tykkäänkö! 


Kirjojen nimet kuulostavat ihanille (Kirsikkasydän, Vaahtokarkkitaivas jne.), kuin karkeille tai suklaalle! Tämä kirja olikin kuin jokin herkku, ahmin sen heti. Joskus tulee sellaisia kirjoja, jotka lukee melkein yhdeltä istumalta. Tämä oli sellainen! 


Jossain kirja-arvostelun teko-ohjeessa luki, että nyt pitäisi antaa tähdet yhdestä viiteen. Äh. Tykkään antaa kouluarvosanoilla. Tämä kirja saa 9+. En osaa antaa ikäsuositusta, ehkä jokin 11-14 vuotiaille sopiva. Sopii varmaan kaiken ikäisille! Kiitos kun luit, tästä oli mukavaa kirjoittaa arvostelu!



Oletko muuten itse lukenut joskus Kirsikkasydämen, tai tykkäätkö Suklaamurusista? 

Kommentit

  1. Kuulostaa niiiiiin hyvälle! Lukulistani on melko täysi, mutta olen lisännyt Suklaamuruset jo sinne, enkä malta päästä lukemaan! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa hyvälle, ja on myös! Kiva että lisäsit, kannattaa ehdottomasti lukea!

      Poista

Lähetä kommentti

Ihanaa, jos kommentoit, mä arvostan sitä tosi paljon 💙