Luonnon kauneus

 


Tämä on runo, kuten pian ehkä huomaat. Tämä on ensimmäinen runo, jonka olen kirjoittanut pitkään aikaan, joten se voi olla huono. Lue silti! 

Joskus kolmannella luokalla piti kirjoittaa runo. Minäpä kirjoitin, mutta se oli opettajan mukaan enemmänkin tarina. Huokaisin, ja opettaja lohdutti, että kaikilla on vahvuutensa. Joten, jos uskomme tätä opettajaa, tarinat ovat vahvuuteni, runot eivät. Mutta... tulipa tehtyä! 


Kauniit kukkaset, 


perhosen siivet, 


Aurinko valaisee. 



Karhunpentu tallustaa, 


kettu juoksee ja remuaa. 


Kani juoksee sitä pakoon, 


heinäsirkka sirittää. 


Ruoho vihertää, kukkasia täynnä. 



Kukassa on kimalainen, 


mehiläisen ansiosta, 


päivä on hunajainen. 



Luonnon ihmeitä vastustaa en voi, 


enkä kauneutta. 


Kimalainen pörrää pois, 


karhunpentu käy maaten.


Kettujen leikit loppuvat, 


jänis rauhoittuu. 


Luonto nukkuu. 


Ja kaunistuu. 

Kommentit

  1. Ihana 😍 Olipa kiva kuulla sulta runokin <3 Kaunein kohta oli ehkä tuo "luonto nukkuu. Ja kaunistuu.", siinä oli jotain ihanaa tunnelmaa! Lisää runoja, kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos❤️ Ihanaa, että tää ei ollut sellainen pohjanoteeraus, kuin ajattelin😅 Ehkäpä runoja näkyy nyt vähän enemmänkin täällä?

      Poista
  2. Joo siis aivan super kaunis <333 Ja jeps, tuo kohta josta Ester sanoi, oli toosi kaunis!! Tyykäsin myös siitä miten runossa aika kului, en osaa selittää, muttta tosi kaunis :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Tykkäsin itsekin varmaa eniten siitä kohdasta, tosin jotenkin tuo kirjoitusmuoto häiritsi😅 Kiitti vielä kerran!

      Poista
  3. Hmmm, jotenkin tuo opettajan kommentti oli outo: vaikka kaikilla on omat vahvuutensa, kaikilla on myös mahdollisuudet kehittyä ja löytää asioita, jotka aidosti kiinnostavat. Musta runoudesta tehdään helposti liian vaikea ja vakava asia. Olen käynyt muutaman runokurssin ja oppimistani asioista keskeisin tuntui olevan, että mikä tahansa voi olla runo. (kyllä, on olemassa runoja, joissa ei edes lue mitään, ainakaan millään tunnistettavalla kielellä)

    Hienoa, että sinua kiinnosta runous! Selvästi olet tarkkaillut luontoa. Minusta runo voisi toimia paremmin, jos säkeet olisivat pidempiä. Nyt enter on hypännyt kuvioon niin tiiviisti, että runosta tulee hieman katkeileva? Oma suosikki kohtani oli "mehiläisen ansiosta, /päivä on hunajainen. "

    Tarinan ja runon ero on myös veteen piirretty viiva! Proosarunon ja minuuttinovellin ero voi olla käsittääkseni lähinnä tekijän tms luokittelun tulos:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Munkin mielestä runo on todella laaja käsite; omissa runoissani ei yleensä ole riimipareja, vain kauniita, toisiinsa sopivia lauseita.

      Runous on tosiaan alkanut viime aikoina kiinnostamaan minua. Olen lukenut niin paljon runoja ja Runotyttö- kirjasarjaa, ett pakostakin muistikirja on täpötäynnä niitä! Ehkä jatkossa teenkin pidempiä säkeitä runoihin... kiitos paljon vinkistä! Ihanaa että tykkäsit tuosta "mehiläisen ansiosta, päivä on hunajainen", koska juuri sitä mietin, pitäisikö se poistaa koko runosta, mutta päätin sitten pitää sen. Kiitos vielä kommentista, kommentit merkitsevät minulle todella paljon <3

      Poista

Lähetä kommentti

Ihanaa, jos kommentoit, mä arvostan sitä tosi paljon 💙