*Taas nimetön teksti*




Moi! Ihanaa että päätit tulla lukemaan tämän postauksen - lupaan, ettei tämä ole epäonninen, vaikka onkin 13. päivä perjantai 😂 Meidän piti joskus kauan sitten sanataidekoulussa kirjoittaa tarina, jossa käytetään pohjana jotakin vanhaa kansansatua. Tässä on oma tuotokseni, pieni tarinanpätkä, josta on erittäin vaikeaa nähdä se vanha kansansatu... Jos tahdot arvailla, minkä tarinan pohjalta tämän tekstin kirjoitin, kommenttikenttä on aina auki! :)

Ps. Tämä oli myös kirjoitusharjoitus itselleni, sillä haluaisin oppia kirjoittamaan paremmin surullisia/vaikeita aiheita käsitteleviä tekstejä, millainen tämäkin on. 


Jade käveli kävelytietä pitkin hyppelehtien iloisesti kauppakassi olallaan. Kassissa oli maitoa, salaattia ja juustoa, joita äiti oli pyytänyt käydä hakemassa kaupasta. Äkkiä musta, hieman kolhiintunut auto pysähtyi Jaden vierelle. Auton etupenkin ikkuna avautui hitaasti ja nuori mies kurkkasi ulos.

-Hei, minnes tyttönen on matkalla? mies tiedusteli.
-Kotiin, Jade ilmoitti reippaasti.
-Missäs sää asut, voisinko mää viedä sinut kotiin? mies jatkoi kyselemistään. Jade mietti hetkisen ja nyökkäsi sitten. Mikäs siinä, jos mies kerran oikein tarjoutui antamaan kyydin!
-Nouse vain kyytiin, mies totesi ja Jade tarttui takapenkin ovenkahvaan vetäen sen auki.

Autossa haisi pahalta ja siellä oli omituisen näköisiä lasipulloja ja tölkkejä ympäriinsä. Jade nyrpisti nenäänsä, istahti kuluneelle penkille ja yritti vanhasta tottumuksesta vetää turvavyön kiinni, mutta etupenkillä istuva mies huitaisi kädellään ilmaa vähättelevästi.
-Tuollaiset hömpötykset kuin joku turvavyö pitäis niin kieltää laissa, mies sanoi omituisella, hieman epäselvällä äänellä. Jadea alkoi hieman pelottaa, mutta tukahdutti ajatuksensa nopeasti. Kotiin ei ollut edes pitkä matka.

-Mä en tiedä osoitetta, mutta kun ajaa tämän tien loppuun ja kääntyy oikealle, meidän talo on toinen, Jade kertoi avuliaasti. Pitihän tämän miehen tietää missä hän asui, jos hän kerran meinasi kotiin viedä.
-Mitä me nyt osotteilla mittään tehään, mies sanoi nauraen. Jadea kummastutti vielä enemmän, mutta hän pysyi vaiti.

Äkkiä auto kääntyi täysin väärään suuntaan ja alkoi heittelehtiä tiellä rajusti. Jade alkoi katua, ettei ollut laittanut turvavyötä kiinni, ja huudahti:
-Mitä ihmettä sinä teet?
-Mitäkö minä teen? Ajelen autolla ympäri maailmaa, lallallalllaa, mies alkoi laulaa epävireisellä äänellä ja hänen silmänsä sulkeutuivat. Laulu muuttui pian epämääräiseksi mölinäksi.

Jade kirkaisi. Autohan ajaisi ojaan!
-Miksi? Sinunhan piti viedä minut kotiin!
-Eikä pitäny, määhän ajelen mihin mää haluan…
-Varo! Jade kiljaisi.

Auto tömähti ojan perälle Jade ja mies kyydissään. 

Kommentit

  1. En todellakaan keksi mistä kansansadusta tämä voisi olla. Mutta jostain hyvästä ja opettavaisesta varmasti :) Ja jäi jännään kohtaan!❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En kyllä itsekään olisi keksinyt, jos joku muu olisi kysynyt mikä kansansatu tässä on pohjana... Kiitos paljon kommentista! <3

      Poista
  2. Punahilkka, se oli selkeää ensimmäisestä rivistä lähtien! Olihan se? Mä olen VARMA!
    Okei, okei, palautetta. Mä en ole aivan varma tästä - se on hyvä, mutta jotkin kohdat vähän tökkivät. Mä en ihan oikeasti vain pysty sanomaan, mitä mieltä olen, outoa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No okei, pakko se on myöntää - olitte oikeassa, kyseessä oli Punahilkka! Tämä teksti ei ollut kyllä omastanikaan mielestä ihan kauhean onnistunut.. Musta on ihanaa saada välillä myös ei-niin-positiivista palautetta, koska se auttaa mua kehittymään ja miettimään, mistä te lukijat pidätte, joten kiitos paljon tästäkin kommentista! :) <3

      Poista
    2. Saanko keksin, kun arvasin? :D

      Poista
    3. Kaikki kyselee keksejä, apua, eikä mun tietokoneella ole emojeita! Otetaan luova ratkaisu käyttöön: avaan WhatsAppin tietokoneversion, lähetän kaverille keksiemojin, kopioin keksiemojin sieltä tähän kommenttiin... 🍪 No niin, olepas hyvä! :D

      Poista
  3. Kyllä tää vähän oli epäonninen tarina, ainakin Jadelle :( Ja btw, oon itsekin aika varma, että tää oli Punahilkan pohjalta :D Täähän oli omalla tavallaan myös surullinen teksti - oon susta Anni ylpee, kun kirjoitat niitäkin, etkä pysy vaan omalla mukavuusalueellasi. Ihana, niin kuin sun tekstit aina 🤎

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yksitoista pistettä ja kaksi papukaijamerkkiä Esterille ja anonyymille kommentoijalle yläpuolella, arvasitte aivan oikein! :) Mä olen yrittänyt nyt viime aikoina poistua suht paljon kirjoittamisen kanssa siltä mukavuusalueeltani, koska se auttaa kehittymään kirjoittajana paljon :) Kiitos paljon ihana poroseni, ihanaa että pidit <3 <3

      Poista
  4. Wau!! Tää on tosiaankin paras sun surullisista teksteistä, Anni <3 Mustakin kuulosti ihan Punahilkalle...? Jotta en nyt vain toistaisi kaikkea mitä Essi ja mut sanoivat, ihana teksti♥️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, kiitos paljon, Taco <3 <3 Punahilkkapa se :)

      Poista

Lähetä kommentti

Tervetuloa kommentoimaan kirjoituksiani! Kiitos todella, todella paljon, jos kommentoit! Jokainen kommentti on minulle aivan äärettömän arvokas <3

Suosituimmat tekstit

Tarinaideoita

Annin lukupäiväkirja

Upea Amari ja yön veljet

10 faktaa minusta