Ensimmäiset tarinani

 Moi ja tervetuloa uuteen postaukseen! 💙   
Selailin jokin aika sitten tarinablogeja, ja päädyin lukemaan uusia postauksia Perhon tarinametsästä. Tarinametsän ihana ylläpitäjä Perho oli tehnyt postauksen, jossa näytti viisi- tai kuusivuotiaana kirjoittamansa tarinan. Silloin muistin, että minullahan on itsellänikin tallessa joitakin sen ikäisenä kirjoittamiani tarinoita 😅 Eli inspiraation tähän postaukseen sain Perholta, käykääpä vilkaisemassa hänenkin postauksiaan :) Aion nyt siis näyttää kolme vanhinta tarinaa, jotka ovat minulla tallessa!

Tämä seuraava teksti on kirjoitettu 16.12.2017, eli ollessani 7-vuotias. Ja nyt alkoi epäilyttää, että olivatko kaikki muut paljon parempia kirjoittajia sen ikäisinä... Tämä ei tosiaan ole mikään hirveän hyvä teksti 😂 Olen lähettänyt tämän puhelimellani (sain puhelimen tuota edeltävänä kesänä) äidilleni, ja kun äsken kelasin viestejä, löysin sieltä päivämäärän. Olin oman kirjoitukseni mukaan 'herännyt viiden aikoihin ja ruvennut kirjoittamaan tarinaa', johon äiti oli todennut, että et kai sinä oikeasti herännyt viideltä? Olin sanonut, että kello oli silloin (herättyäni siis) puhelimen mukaan viisi jotain, ja äiti vastasi, että kyllä se toivottavasti oli sitten lähempänä kuutta. Olin siis silloin papallani yötä.

En aio korjata kirjoitusvirheitä tai yhtään mitään muutakaan tästä, jotta saatte aidon ja rehellisen käsityksen kirjoitustaitoni tasosta tuolloin 😂

olipa kerran pieni aavikko kettu joka asui äitinsä ja isänsä luona kuumassa ja hikisessä aavikossa .eräänä päivänä äiti kettu synnytti pienen poikasen jonka nimeksi tuli Sulo . Sulo oli tosi söpö sen iso sisko leikki sen kanssa aina kun sillä oli aikaa . kerran kun äiti palasi veden haku kiertueella pienen pieni puro oli kuivunut aavikko kettu perheen pitäisi muuttaa mutta minne ? he lähtivät vain johonkin suuntaan ja luulivat törmänneen keitaaseen mutta se oli vain kangastus mutta sitä seuraava oli oikea ja siihen he jäivät asumaan sen pituinen se 

Nyt voitte miettiä hetken, mitä minä, Anni, olen kirjoittanut ekaluokkalaisena. Eli... Onko siitä neljä ja puoli vuotta, jos aloitan nyt kuudennen luokan? 

Ensimmäiseksi, pisteet toki siitä, että olen osannut esimerkiksi sanat aavikkokettu (jonka olen tosin kirjoittanut erikseen, 'aavikko kettu'), keidas ja kangastus. Ja siitä, että olen tiennyt Sulon olevan erisnimi. Mutta eikö puolen vuoden koulun käyminen ollut kertonut minulle yhtään mitään siitä, että uusi virke kuuluu aloittaa isolla alkukirjaimella? Ei ilmeisestikään. Okei, en muista, mitä ekaluokalla tarkalleen opetettiin, mutta silti 😅 Tällä tarinalla ei siis ole ainakaan silloin ollut nimeä, mutta jälkeenpäin olen ainakin puhelimeni muistiinpanojen mukaan nimennyt tämän tekstin Pikku aavikkoketuksi. 

Sitten saattekin nähdä kaksi muuta tarinaa, jotka olen kirjoittanut vielä edellisestä tekstistä vähäsen nuorempana. Löysin nämä kaksi jostakin vihosta mökiltämme, ja vitsit, kuinka innoissani olin! Rakastin silloinkin kirjoittamista ja lukemista, vaikka en niitä ihan kovin hyvin osannutkaan, haha 😅💙 Näissä teksteissä ei ollut mukana mitään varmaa päivämäärää, mutta ne on erittäin todennäköisesti kirjoitettu 2017 kesällä, eli eskarin ja ekaluokan välisenä kesälomana. 

Tässä näette toisen näistä teksteistä. Oikeasti, tämä on vain jotenkin niin sympaattinen 💙 Tekstin nimi on siis ilmeisesti Siilin paras päivä, mutta koska tuossa paras-sanan jälkeen on tavuviiva, olen kai ajatellut, että "paraspäivä" kirjoitetaan yhteen...? No, kuitenkin, tässä tämä tarina, jos ette saa kuvasta luettua (nuo epäselvästi kirjoitetut o-kirjaimelta näyttävät j-kirjaimet laitan tähän j:nä, koska sitä olen tarkoittanut): 

SIILI HAUKOTELI LEVEÄSTI SÄNGYSSÄÄNN JA RUPESI HYPIMÄÄNN JA HUUSI KIVAAAAAAA TÄNÄÄN ON JUURISELÄINEN PÄIVÄ HÄN JUOKSI NIIN KOVAA ULOS KUIN PÄÄSI SIELÄ HÄN JUOKSENTELI TOSITOSITOSI KOVAA HÄN NÄKI YSTÄVÄNSÄ ORAVAN JA HE PUHALSIVAT VOIKUKAN HÖYTYVIÄ JA LEIKIVÄT PIILOSTA SITTEN TULI ILTA 

Joo. Mitäs tähän nyt sanoisi? Ainakin pisteet puuttuvat kokonaan, en ollut vielä oppinut niitä, samoin kaksoiskonsonantit. Mutta onhan tämä aika hauska ja positiivinen, siilin paras päivä 💙

Seuraavana on vuorossa viimeinen tarina, "Kesataikaa". Kyllä, ä:n pisteet puuttuvat, mutta mitä todennäköisimmin tämän nimi on tarkoitus olla Kesätaikaa 😅 

Tässä tarina taas kirjoitettuna, jos tuosta kuvasta ei saa selvää: 

PIENI TIPU OLI KÄVELYLÄ JA NÄKI SIEMENEN JOKA HYPÄSI KUN TIPU YRITI SYÖDÄ SEN SITEN TIPY KUULI NAURUA HIHIHIIIII! HMM TIPU MIETI MIKÄ SE OLI SE KUULUI TAAS HIIHIHIHIIIIH TIPU NÄKI PIKURUISEN HÄNÄN JA SITEN HIIRI HYPÄSI KOKONAAN ESIIN JA NAURU RAIKUI HIHIIHIHIIIIHIHHIII! TIPUAKIN NAURATI HIIRI OLI TAIKURI JA TAIKOI TOISEN SIEMENEN TIPU TAPUTI INOKAASTI JA HÖYHENET VAIN PÖLYSIVÄT A-A-TSIU ATSIU VAAN SENPITUINEN SE 

Olen käyttänyt melko paljon tarinasta naurun kuvailemiseen 😂 No joo, kaksoiskonsonantit ja pisteet ovat taas teillä tietämättömillä... Kuitenkin, olihan tässä ihan hauska juoni, ainakin kun tekijänä oli Anni 6 v. Pidin kuitenkin enemmän tuosta ensimmäisestä, vaikkei sekään ehkä ihan priimatasoa ollut :D 

No, mitä mieltä olitte näistä tarinoista? :) Kirjoititteko itse jo pienempänä tarinoita ja onko niitä säilynyt tallessa? 💙