Muistikirjan sivuilta #1

Moi ja tervetuloa uuteen postaukseen! 💙   
Tajusin juuri äsken, että edellisestä postauksesta on aivan liian kauan aikaa, mutten jaksanut alkaa kirjoittaa mitään tarinaakaan. Päädyin sitten selaamaan muistivihkoani, ja löysinkin sieltä pari julkaisukelpoista tekstiä. Okei, osittain julkaisukelpoista, koska muistivihkoni töherrykset todella ovat vain muistivihkoni töherryksiä 😅 En oikein edes osaa kertoa, mitä nämä ovat - toinen on ehkä proosaruno tai tekstinpätkä, toinen joko runo tai säemuotoinen... jokin. Eli jos siis mietit, mitä Anni tekee oppitunnilla, kun hän raapustaa jotakin hiljaa pulpettinsa ääressä kuluneeseen, siniseen vihkoon, vastaus on, että näitä. Toivottavasti pidät 💙

Hiljaa 

Hiljaa 
hiljaa 
hiljaa 
Ei saa kertoa 
Ei saa puhua 
Hiljaa hiljaa hiljaa 
Ei saa olla 
mielipidettä 
Jos on 
hiljaa 
on turvassa 
Jos kertoo, puhuu, selittää 
on vaarassa 
Silti teen niin 
Minä kerron kerron kerron 
En hiljene 
ennen kuin 
on pakko 

Taideteos 

Hänen kasvonsa ovat kuin kehystetty taulu. 
Hänen hiuksensa ovat kuin hyväntuoksuinen henkäys raikkaana kesäaamuna. 
Hänen silmänsä ovat kuin vihreät, kiiltelevät jalokivet. 
Hänen huulensa ovat kuin täydellisen punaiset, juuri poimitut mansikat. 
Hänen ihonsa on kuin jonkin kauniin ja makean hedelmän pinta. 
Ja hänen hymynsä on kuin aurinko, joka paistaa suoraan sydämeeni.