En ole koskaan rakastunut

 


Miten menee? 💜 Toivon todella, että juuri sinulla menee nyt hyvin ja jos ei mene, kuuntele vaikka musiikkia tai lue kirjaa, se tuo ainakin itselleni yleensä hyvän fiiliksen :) 

Meidän piti sanataidekoulussa kirjoittaa teksti, jossa on hahmo, joka ei ole koskaan tehnyt jotakin. Kuten otsikosta käykin ilmi, oma hahmoni ei koskaan ole ollut rakastunut. Toivottavasti pidät 💙


Mä en ole koskaan rakastunut.

En mä tiedä, ehkä mä olen joskus ollut ihastunut (esimerkiksi siihen yhteen tyyppiin nelosluokalla), mutta en mä rakastunut ole ollut. Rakastumisen on pakko olla jotain syvempää. Sellaista, tiedätkö, että ei voi ajatella mitään muuta kuin sitä tyyppiä, vatsassa tuntuu oudolta (ei mitään tietoa, millä tavalla, mut mä luin netistä, että niin siinä käy) ja kirjoittaa päiväkirjaan ylitsepursuavia tekstejä siitä, kuinka upea ihminen se tyyppi on. Ei mulle ole käynyt niin ikinä.

Mutta mä haluaisin, että niin kävisi, koska sitten mä voisin kirjoittaa päiväkirjan täyteen niitä tekstejä ja – ei kun ai niin, eihän mulla ole päiväkirjaa, sori. Silti. Mä haluan tuntea sen, mistä kaikki puhuu, mä haluan tuntea sen tunteen, että voisin elää koko loppuelämäni vaan sen yhden tyypin kanssa. Että voisin hokea sille rakastansuarakastansuarakastansua.

Mun kaverit puhuu siitä, mun opettajat selostaa, että on ihan normaalia rakastua ja ihastua tässä iässä, KAIKKI (usko tai älä, kaikki) netin keskustelupalstat toitottaa sitä, että MITÄ MÄ TEEN NYT, KUN MÄ RAKASTUIN SAAVUTTAMATTOMAAN TYYPPIIN ja MITÄ MÄ TEEN, KUN MÄ HALUAN PYYTÄÄ SITÄ YHTÄ TYYPPIÄ TREFFEILLE, KUN OON NIIN RAKASTUNUT. Vitsin kiittämättömät, te sentään ootte rakastuneet. Miksi mä en saa rakastua? Mä haluan rakastua.

Kahden viikon päästä

Se on täydellinen. Sen hiukset näyttää koko ajan just sopivan pöyheiltä ja puhtailta ja sileiltä ja kiiltäviltä, ne pari finniä sen naamassa tekee siitä vaan vielä vähän kauniimman, sen koko vartalo ja kaikki on täydellisiä. Sen ääni on kuin jotain samettia, tiedätkö, sellaista maailman pehmeintä ja silkkisintä samettia. Se on aina niin kiltti, mutta ei ylikiltti, se on positiivinen mutta ei ylipositiivinen, se on fiksu mutta ei liian hikkemäisen fiksu. Se harrastaa kuulemma lukemista ja ratsastusta ja mä aloitin lukemaan yhtä kirjaa vaan sen takia, ja katson netistä heppakuvia, kun iskän mielestä ratsastus on liian kallista.

Mä aloitin päiväkirjan. Mä kirjoitan sinne, että päivä meni ihan ok, mutta se on vaan niin täydellinen ja kaunis ja mä huomasin tänään, että se kävelee tosi kevyesti ja silleen ihanasti ja mä tykkään sen hiuksista ihan liikaa. Saakosaakosaako rakastua tyyppiin, joka on vaan puolikaveri?

Mun vatsassa tuntuu oudolta, kun mä näen sen. Mun vatsassa tuntuu siltä, että siellä lentää yhtä aikaa perhosia ja jotain herhiläisiä, jotka tökkii mua niin, että sattuu, mutta samaan aikaan ne perhoset saa mut melkein leijumaan taivaan tuuliin onnesta.

Olen rakastunut.

Kommentit

  1. Vau! Tykkään! 💙 Muutama kohta ei oikein ollut "iskussa" (älä kysy, en keksi parempaa sanaa), mutta idea ainakin on tosi ihana! Jotenkin herttainen tarina ja tätä oli kiva lukea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, tosi kiva kuulla 💙 Kiitos paljon myös siitä, että kerroit rehellisesti, etteivät kaikki kohdat oikein toimineet :)

      Poista
  2. ENKESTÄENKESTÄENKESTÄENKESTÄENKESTÄÄÖÄÖÄÄÄÄÄÖ ❤️❤️❤️ Mä rakastanrakastanrakastanrakastan! Siis wow. Oikeesti Anni tää on ihan mahtava 😍❤️ Mä pystyin samaistumaan tähän ja taas plussaa siitä ettet kertonut mitä sukupuolta hahmot olivat (molemmat oli tyttöjä ofc). Okei tästä tuli heti yks mun suosikkipostauksista sun blogissa <3

    VastaaPoista
  3. Hyvä postaus 💙 Kuvasit tässä tosi hyvin rakastumisen ja rakastumattomuuden tunteita. Mutta äh, jokin tässä jäi häiritsemään... Ehkä kerrontatapa, vaikka en kyllä tiedä, millainen muukaan kerrontatyyli tähän olisi sopinut 😅

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, kiitos, Fic 💙 Tuo kerrontatyyli/-tapa vain tuli, enkä oikein keksinyt muuta. Kiitos kuitenkin myös kritiikistä! 💜

      Poista
  4. Tosi ihana 💙 Eka puolisko oli ihan ultimaattisen upea, jokainen sana iski täydellisesti, mutta toisen osan olis voinut jättää pois, ehkä? 🤔 Tulee semmonen fiilis, että haluisin kirjottaa ite sen toisen osan 😅 Mutta siis ihana teksti :3

    VastaaPoista
  5. Hmm, eka osa oli ehkä iskevämpi kuin toka - toisaalta en olisi arvannut, miten päin tässä asiat olisi mennyt. Yllättävä ja hyvä (;

    VastaaPoista
  6. Ihana teksti🌸, muuten jäin miettimään että kuka oli se tarinan henkilö?🤔 Ja sulla on muutenkin hyviä postauksia!:)

    VastaaPoista
  7. Mä olen samaa mieltä muiden kanssa - eka osa oli paljon parempi, tokan olisi voinut ehkä jättää pois. Eka oli tosi hyvä, jotenkin se vain oli samaistuttava ja omaperäinen ja kaikkea sellaista, toinen taas vaikuttaa vain pakolliselta lisältä.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Aivan ihanaa, jos aiot kommentoida! Jokainen kommentti on minulle todella tärkeä 💙 Kommentoi rohkeasti sekä positiivista että kriittistä palautetta, koska molemmat auttavat minua paljon. Jos kommentointi ei onnistu, käy vilkaisemassa tähän liittyvää sivua, joka löytyy Linkit-sivulta :)

Suosituimmat tekstit

Tarinaideoita

Annin lukupäiväkirja

Runokilpailu - 30 000 näyttökerran spesiaali

Talo metsän keskellä