Muistikirjan sivuilta #2

Hejsan! En ole viime aikoina kirjoittanut oikein mitään pidempää tarinaa, mutta ne pätkät ja runot, joita olen kirjoittanut, tuntuvat liian lyhyiltä yksinään julkaistavaksi. Siksi ajattelin yhdistää niistä parhaat taas yhteen postaukseen :) Näistä Kivun helmet, Lennä ja nuo kaksi haikua lopussa olen kirjoittanut jonkin oppitunnin aikana - oikeastaan kirjoitan suurimman osan runoistani tai tekstinpätkistäni jonkin oppitunnin aikana 😂 No, toivottavasti nautit 💙

Kylmä runo 

Hän on 
kuin jäässä 
jähmettynyt paikoilleen. 
Hän on kylmä 
ei välitä, 
jääpuikko 
terävä kärjestä. 
Sanat sattuvat 
arkaan paikkaan, 
huurteessa kasvot 
ei hymyä 
suu tiukka viiva, ohut. 
Jäätää 
minutkin. 

Kivun helmet 

Kyyneleistä muodostui valkoisia, täydellisiä helmiä, jotka sujahtivat nauhaan helposti. Sitten nauha myytiin helmineen katukaupassa jollekulle viattomalle, joka ei koskaan saanut tietää, etteivät nämä helmet olleet syntyneet simpukan sisällä. Ne olivat syntyneet kivusta. Kyyneleistä. 

Lennä 

Kyyhky pieni, lennä 
kauas täältä 
Jonnekin 
missä ei satuteta ketään 
missä olet samanarvoinen 
itsenäsi 
Palaa sieltä tänne 
tuo meillekin rauha 
valuta kauniit kyyneleesi 
kasvoillemme 
ja saa meidät uskomaan 
että tämä kaikki 
ei ole oikein 

Metsäinen omakuva (sanataidetehtävä) 

Minut on tehty kaarnasta, sanoista, väreistä. 
Minut on tehty tammenterhoista, tunteista, pimeästä. 
Minut on tehty oksista, muistoista, kirjoista. 
Minut on tehty pihlajan lehdistä, ilosta, surusta. 
Minut on tehty jäkälästä, kyyneleistä, hymyistä. 
Minut on tehty maailmasta ja minä olen minä. 

Kaksi haikua

Usva peittää maan 
Verhoaa sumuunsa taas 
Ilma kylmenee 

🦋

Kyynel putoaa 
En usko tätä en voi 
Sinä et voinut