Selasin vihkoani...

 ...ja löysin, yllätys yllätys, runoja. Paljon runoja, joista osa on sellaisia, etten aio koskaan julkaista niitä blogissani - huonouden tai henkilökohtaisuuden tai lyhyyden tai... tosi monen asian takia - ja osa sellaisia, jotka aion julkaista ehkä joskus muulloin, ja osa just nyt julkaisukelpoisia. Ja ne just nyt julkaisukelpoiset löydät alta. Runo vaihtuu aina ~ -merkin kohdalla. Toivottavasti voit nauttia ees joistakin näistä 🖤 

Ps. Jos et keksi, mitä kommentoida, olis tosi kiva saada kuulla sun lempiruno näistä :) Muuten, mä oon tosi pahoillani, kun en ole vastannut kommentteihin pitkään aikaan. Mun tietokone ei vaan suostu yhteistyöhön. Yritän saada sen toimimaan mahdollisimman pian, sitten tulee kunnon vastaausmaraton :D

~

Kun mä luen 
sanoja muiden kirjoittamia 
kansiin paketoituna 
mä häviän toiseen maailmaan 
ihmisiin, jotka olis mun ystäviä 
sellasia jotka ei jättäis 
jos ne vaan sais irti 
sivujen vankilasta 
Kun mä luen 
mä alan toivoa 
ehkä kaikki onkin hyvin 
eikä mun tarvi 
enää jaksaa pahuutta 
Kun mä luen 
mä olen onnellinen 
paikassa johon mä kuulun 

~

Kuiskaan ilmaan 
mua pelottaa 
odotan, 
mut kukaan ei huomaa 

~

iltaisin kaikki tuntuu pahemmalta 
silloin on pimeää 
ja sängyn alla mörköjä 
jotka sanoo oot ruma 
tylsä kamala eikä kukaan 
pidä susta 
iltaisin mä itken itseni uneen 
käperryn sikiöasentoon 
odotan aamua 
silloin kaikki on paremmin 
ja päivänvalossa 
mörötkin pysyy piilossa 
enkä mä halua iltaa 
pelkään 
ja silti se saapuu aina 
mörköineen 
imaisee pimeyteen 

~

elämä on täynnä 
kauneutta 
sun tarvitsee vaan nostaa katsees 
ja ees yrittää nähdä maailma 
naurukohtaus 
ihana sana kirjassa 
auringonlasku 
kastehelmi apilan lehdellä 
vastaantulijan hymy 
kauneus on sirpaleisia hetkiä 
jotka pitää meidät kasassa 

~

Vihaan sinua liikaa, 
haluan sanoa 
kun näen sen yhden 
joka on kaunis pitkä cool 
Se osaa kävellä hienosti 
käyttää oikeita vaatteita 
ja sen rinnalla 
mä olen surkea 
lyhyt, lapsellisesti pukeutunut 
sormet kuin jotkut 
hiton kuivat puunoksat 
hiukset harakanpesä 
ja sisältä vihaa 

~

katson 
kasvoja 
kasvoja ihmisen 
joka ei näe mua 
kunnes 
yhtenä päivänä 
näkeekin 
nyt 
mä katson 
huulia 
jotka kohtaa 
mun huulet 
hiljaa 
ja me nähdään 
toisemme
lumipyryssä