Vaaleat hiukset eivät ole takussa

kuva: minä (asiaan liittymätön hieno kuva part ♾️)

Moi 💙 Mitä sä olet tehnyt viime aikoina? :) Mä olen tehnyt paljon koulujuttuja, ollut siellä itse koulussa, lukenut harmittavan vähän, mutta lukenut kuitenkin Anne Frankin Päiväkirjaa, kirjoittanut mun Nanowrimo-tekstiä, ollut kipeänä, kuunnellut paaaaljon musiikkia, käynyt Wattpadissa pitkästä aikaa... kaikenlaista tässä on tapahtunut, vaikka välillä tuntuu siltä, ettei ole tapahtunut mitään :D Onko nyt muuten jo sallittua aloittaa joulunodotus kunnolla? Kun vähän tekisi jo mieli... 🎄❄️🧦 Sitten itse tekstiin, joka on hyvin vähän tähän marraskuiseen tunnelmaan sopiva säeteksti. Jonka ei edes pitänyt julkaistua, koska mä olen edelleen tauolla. Noooo, näköjään tauollakin voi julkaista vähän jotain. Ole hyvä, päästän sut nyt lukemaan ❄️💙

//

vaaleat hiukset eivät ole takussa

vaikka niiden voisi kuvitella olevan 

niin kauan kun on hahmo meren tyrskyissä seisonut

iho vaalea, liian kalpea auringossa

seisseelle jonka kasvoja ei vielä ole nähty

tällä hetkellä meren aallot on vielä

myrskyävästä kaukana vaaleat kuin poutataivas

aallot lyö rantaan hitaasti ja jostakin kuuluu kun 

kala pinnassa käy suu pyöreänä aukkona

kuuluu myös liplatus ja lokkien kiljunta 

mitäköhän asiaa niilläkin taas on

ja tuuli suhisee muistuttaen välillä leutoa kesätuulta välillä

enemmän oikeaa sellaista ei niin lempeää tuulta

vesi tuntuu kevyenä vaaleahiuksisen jaloissa

sen raja piirtyy polvien kohdalle viileänä kuin jääpalat kasvoilla

kahdenkymmenen asteen helteessä heinäkuun alussa

hiekka meren pohjalla on pehmeää silkkistä

siihen antaa terävyyttä pari rikkoutunutta simpukkaa

entisen elämän tyhjää kuorta joita keräillään kuin 

turhia sisustusesineitä ikean hyllyiltä

tuulenvire leikittelee käsivarsien iholla

ilma tuoksuu hiekalta suolalta ja pikkulasten kiljunnalta

niiden äidit miettii pitäisikö soittaa apua kun yksi

seisoo neljättä tuntia paikoillaan kerran korjasi hiuksien asentoa

olivat liikaa suurien kaiken näkevien silmien tiellä

suurien vihreiden hämmennystä herättävien vaikka suurin hämmennys 

onkin silmien omistajan pään sisällä

hämmennys itsestä ja maailmasta ja paras tapa käsitellä hämmennystä

on tunnetusti olla tekemättä mitään 

olla vaan wu wei niin kuin taolaiset sanoo jossain intian temppeleissä

vaikka seisoa meren tyrskyissä vaaleansinisessä pehmeässä lempeässä

huomassa luontoäidin jos sellainen nyt olisi olemassa

vaaleat hiukset eivät ole vieläkään takussa

vaikka niiden voisi kuvitella olevan

tällaisella maapallon asukilla

ei vieläkään takussa ei 

ihan kuin vasta harjatut