Runo & hassunhauska tarinanpätkä

 


kuva: minä

Moi! Mä yritän nyt aktivoitua, mä lupaan - mun kirjoittainen on nyt keskittynyt vaan runoihin, joita en tahdo julkaista, mutta tässä teille "hauska" tarinanpätkä ja jokin runo lokakuun ensimmäisen päivän kunniaksi. Toivottavasti juuri sulla on kiva lokakuu :)

//


Iso, keltainen huone on täynnä pieniä, valkoisilla pöytäliinoilla päällystettyjä pöytiä. Niiden ympärillä istuu paljon virallisen näköisiä naisia ja miehiä, jotka maistelevat siroista laseista enimmäkseen viiniä, mutta jotkut viininväristä marjamehua. 


Yhdessä huoneen reunassa olevista pöydistä istuu nainen ja mies, pariskunta, jotka ovat monia muita lyhyempiä ja arkisemmin pukeutuneita. He supattavat keskenään. 

“Katso nyt tuon naisen pukua, aivan kauhean värinen”, nainen toteaa ja nyökkää kohti ohi kävelevää isokokoista naista. 

“Kyllä, kyllä, liian räikeä se minustakin on”, mies myöntelee. Molemmat hörppäävät vähän mehua laseistaan. 

“Tämä on kyllä hyvän makuista”, mies sitten kommentoi ja juo vielä vähän. 

“Ehkä vähän liian makeaa, marjamehun kuuluisi olla hieman kitkerää”, nainen arvostelee. Kello tikittää ja muut vieraat keskustelevat toistensa kanssa hienostuneesti. Pariskunta pälyilee muita ja tarjoilijat kaatavat heille aina vain lisää mehua. 


“Minusta tuntuu, ettemme ihan kuulu tänne”, mies sanoo hiljaa. “Miksi ihmeessä sinun täytyi raahata meidät tänne? Olisit voinut tulla vaikka yksin.” 

“Ai miksi MINUN täytyi raahata meidät tänne? Sinähän se olit, yllättävän kiihkeästi halusit tulla”, nainen tuhahtaa. 

“Mitä sinä nyt puhut? Juhlien järjestäjähän on ystäväsi”, mies tiuskaisee. 

“Ei ole, vaan sinun ystäväsi, mehän puhuimme siitä!” 

“En ymmärrä sinua lainkaan!” 

Yksi viereisen pöydän viiniä maistelevista miehistä kääntyy katsomaan tarinamme päähenkilöitä ja he vilkaisevat toisiaan. 

“Meitä ei kutsuttu tänne ollenkaan?” nainen sanoo kysyvästi. 

“Meitä ei kutsuttu tänne ollenkaan”, mies vahvistaa. Molemmat keräävät tavaransa nopeasti, jättävät lasit pöydälle ja juoksevat ulos keltaisesta huoneesta. 



istun bussissa jalat koukussa

maisemat kulkee ohi hiljaa kuin mun iltarukouksen viimeinen 'siunaa' 

ihmisiä pyöräilee ohi nuoria ja vanhoja 

en saa koskaan tietää onko ne onnettomia vai onnellisia

en milloin ne itkee milloin ne nauraa

talot vilahtaa ohi väriläiskinä 

jokaisessa asuu tarinoita

tuhansia ja tuhansia 

musiikki mun korvissa peittää puheen takapenkeiltä 

ihmisiä jotka on ystäviä tai esittää ystäviä

toivon ensimmäistä 

aurinko on kadonnut johonkin taivaan taakse

mutta musta tuntuu että kaikki tää vois vielä selvitä

Kommentit

  1. Oi, kiva postaus! :D Mä tykkäsin tokasta, tosta runosta enemmän, mutta ekassa oli mielenkiintoinen juonenkulku. Runon lempikohtani oli ” ihmisiä pyöräilee ohi nuoria ja vanhoja
    en saa koskaan tietää onko ne onnettomia vai onnellisia” siis apuaaaaaa ihana 🧡🧡

    VastaaPoista
  2. Oo, tää on hauska!

    VastaaPoista
  3. Kumpikin oli musta kivoja tekstejä, mutta tykkään enemmän tuosta tokasta. :) Siinä on vain jotain, josta tykkään🤍
    Ja muuten pakko kysyä: jos puhutaan runojen ja säetekstien oikeinkirjoituksesta, tiedätkö missä kohtaa pitää tai ei pidä käyttää pilkkuja? Se on vain hämmentänyt mua😅

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla, kiitos 🤍 Ja hmm, säeteksteissä voi varmaan valita, että käyttääkö pilkkuja ollenkaan, jos se kuuluis laittaa just siihen missä se rivi loppuu, mutta muuten itse käytän - runoissa taas on mun mielestä ihan täysin taiteellinen vapaus siinä, käyttääkö pilkkuja tai isoja alkukirjaimia tai pisteitä vaiko ei, koska runot on muutenkin tosi erilaisia kuin proosa, missä pilkkuja pitäis käyttää. :)

      Poista
  4. NÄÄ ON MOLEMMAT NIIN HYVIÄ 💙💙 Tuo eka on aika hieno, ja mä osaan kuvitella tuon tilanteen jostain syystä niin hyvin 😂 Runo sitten taas on ihanan pohdiskeleva ja sellainen että mä voin eläytyä täysin sen tunnelmaan ja samaistua noihin ajatuksiin 🤎

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. tietysti unohdin kehua tuota kuvaa, se on maagisen upea 😌

      Poista
    2. Sun kaikki kommentit on niin ihania 💙💙 Kiitoos <33

      Poista
  5. Kiitoskiitos eiköhän tää ihan hyvä lokakuu ole, varsinkin kun on eräs Helsinkiin sijoittuva asia :))
    Lmao toi eka on loistava :D Mä en nyt keksi adjektiiveja, mut tykkäsin tosi paljon. Ja tokassa on ihan selkeästi auringonnousu tai -lasku tunnelmana, se on vähän unelias mut silti värikäs. Tykkäsin siitä myös 💙💙

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, ja mieti, tämä Helsinkiin sijoittuva asia on jo ens viikolla :)) Jeeee positiivista palautetta Olivialta, tietää että jossain on onnistuttu :) Kiitooos 🖤

      Poista

Lähetä kommentti

Ihanaa, jos kommentoit, mä arvostan sitä tosi paljon 💙