Annin tarinablogi

Kuva: minä Hyvää halloweenia!  🍂🌑🌙 🎃👻  (Emojeiden ylikäyttöä) Halusin ehdottomasti kirjoittaa tämän vuoden halloweenspesiaaliksi kauhutarinan. En nyt tiedä, täyttääkö tämä ihan kauhutarinan määritelmiä, mutta... ajatus on tärkein. Toivottavasti saan sinut tällä edes vähän halloweentunnelmiin 🖤  Oli 31. lokakuuta. Sinä päivänä, kahdeksan aikoihin illalla, ulkona käveli paljon ihmisiä. He olivat aivan tavallisia, pyhäinpäivän aattoa viettäviä aikuisia, lapsia, nuoria.  Viima puhalsi kylmästi heidän kasvoilleen, muttei niin kylmästi, että heitä olisi haluttanut lähteä takaisin kotiin. Ei, tämä ilta oli nyt vasta alkamassa. Kaduilla pyöri tuulen mukana ruskan lämpimän sävyisillä maaleilla värjättyjä vaahteran lehtiä – oranssia, keltaista, punaista, joitakin tummia ruskeita. Tähän aikaan illasta, kun alkoi jo pimentymään, lehdet eivät näyttäneet enää niin ihanilta, romanttisilta elementeiltä syyspäivässä. Pimeys toi niihin tumman kontrastin. Kuoleman. Joskus p...

 Moi! Hyvää (tosin jo mennyttä) pääsiäistä, ihanat lukijani <3 Tänään saatte lukea uudelleenkirjoitetun version vanhasta ja erittäin, erittäin huonosta tarinastani Pääsiäispupun päivästä. Apua, en melkein kehtaa laittaa tätä linkkiä tähän postaukseen :D Mutta, no,  tästä  pääset ensimmäiseen versioon... Näistä tarinoista huomaa niiiiiin hyvin kehittymiseni kirjoittamisessa! Toivottavasti pidät tarinasta, ja toivottavasti sinulla oli ihana pääsiäinen! <3 Moikka kaikki, täällä aivan ihka aito ja oikea pääsiäispupu! Ja kuten ehkä tiedättekin, nyt on pääsiäinen. Pääsiäispupun tehtäviin pääsiäisenä kuuluu etenkin suklaamunien piilotteleminen. Niiden piilottamiseksi täytyy olla näkymätön, ettei kukaan vain huomaa. Ja nyt muutun - puff!  Nykyään lasten vanhemmat ja muut aikuiset piilottavat pääsiäismunat itse, tai sitten niitä ei piiloteta laisinkaan. Se on aivan hirvittävää. Ja pääsiäismunat ostetaan kaupasta! Sen lisäksi niiden sisällä on täysin turhia muovinpalasia...

  Moi! En oikeasti voi uskoa sitä asiaa, jonka vuoksi tämän postauksen kirjoitan. Tämä, rakas ja aivan äärettömän tärkeä blogini Annin tarinablogi, täyttää tänään vuoden. Siis – uskomatonta! Olen tasan vuoden pyörittänyt blogia, olen tasan vuoden ajan kirjoitellut postauksia, odottanut kommentteja, suunnitellut uusia juttuja blogiin. Ja tämä kaikki on tehnyt elämästäni paljon parempaa: jos en olisi koskaan aloittanut bloggaamista, en olisi löytänyt ihanaa ystävääni Esteriä, en vastailisi mahtavien Gmail- kavereideni sähköposteihin, en lukisi muita, aivan upeita tarinablogeja, en olisi löytänyt monia niistä kirjoista, joita luen, en kirjoittaisi yhtä paljon. Mutta ei nyt keskitytä siihen, miten asiat olisivat, jos en olisi perustanut blogia vaan siihen, kuinka ihanasti asiat nyt ovat, kun olen perustanut tämän blogini. Joka ikinen päivä ajattelen Annin tarinablogia, joka ikinen päivä olen aivan äärettömän kiitollinen kaikille lukijoilleni. Ajatus siitä, että jotain kirjoittamaani ...

  Moi! Todella ihanaa, että päätit tulla tähän postaukseen, kiitos siitä <3 En voi tarpeeksi kiittää teitä lukijoita, jotka olette tämän postauksen saaneet aikaan – tämä postaus on nimittäin 20 tuhannen näyttökerran spesiaali. Tuo luku on niin suuri, etten edes yritä käsittää sitä – joten sanon vain: kiitos. Tervetuloa lukemaan Q&A- postausta. Kerroin Q&A:sta viime postauksen lopussa, ja olette saaneet lähettää minulle kysymyksiä. Ja paljon olettekin lähettäneet, joten tästä tuli melko pitkä postaus. Toivon, että pidät <3   Q: Mikä on lempieläimesi? A: Poro, tietenkin! 🦌 Mutta myös kaikki muut, pidän eläimistä todella paljon <3 Jos TOP 3 pitäisi valita, siihen trioon yltäisivät lemmikkikani, naali ja kotilo. Lemmikkipuput/-kanit ovat vain niin suloisia, ja rakastan niitä eläiminä muutenkin valtavasti. Naali on kaunein eläin, jonka tiedän! Sen valkoinen, kiiltävä turkki – talvella siis – on upea. Itselläni on ollut kotilo lemmikkinäkin, ja ne ovat ihani...

 Moi, ihana tyyppi, joka tulit tähän postaukseen ❤️ Haluan toivottaa juuri sinulle ja jokaiselle maailman ystävälle hyvää ystävänpäivää tämän pienen runon kautta <3 Tänään, ystävänpäivänä, arvostan ystäviäni erityisesti, mutta arvostetaan heitä yhdessä jokaisena päivänä! Elämäni olisi paljon tylsempää ja surullisempaa ilman ihania ystäviäni ✨ Voisinpa sulle kertoa,  olet kuin talven jäätynyt kukka.  Pysyt, vaikka maa tärisee,  sade kastelee ja lumi peittää maan.  Suojaat, kun elämä kolhii.  Välillä olet hupsu,  kuin pieni aurinko.  Joskus väsyn sinuun,   mutta silti haluan kiittää.  Kiitos, että olet siinä, vierelläni,  kauniina kuin jään pisara.  Kiitos, kun autat,  kiitos, kun kuuntelet.  Kiitos, että olet ystäväni,  rakas ystävä <3

  Moi!  Täällä Anni, joka juuri eilen kirjoitti, ettei tee tänä vuonna uuden vuoden spesiaalia.  Tässä se silti on. Uusi vuosi ääniyliherkän näkökulmasta. Itselläni on vähän kokemusta siitä, vaikken olekaan ääniyliherkkä. Pelkään sitä pamausta mutta vielä enemmän sitä, että syttyy vaikkapa tulipalo :D Tämän uuden vuoden vietin ikkunan takaa katsellen, mutta oli silti mukavaa! Miten teidän lukijoiden uusi vuosi meni? Kommentoikaa! Mutta nyt voit alkaa lukemaan. Toivottavasti tykkäät! <3 Pamaus. Kova pamaus. Se kuulostaa pommin räjähdykseltä tai aseen luodilta. Se kuulostaa ukkosen jyrähdykseltä. Se kuulostaa rikki räsähtävälle sillalta. Se kuulostaa kaikilta maailmankaikkeuden pahoilta asioilta.  Ja pelottavilta asioilta. Ja ahdistavilta.   Kylmän väristykset kulkevat lävitseni. Nytkö se jo alkaa?   Vilkaisen rannekelloani. 18.02. Joku otti ilon irti ensimmäisistä hetkistä. Lasken nopeasti päässäni, kuinka kauan raketteja saa amp...

  Moi! Aluksi haluan kiittää sinua. Haluan kiittää sinua, sillä luet nyt blogiani, ja olet ehkä lukenut joskus aikaisemminkin. Haluan kiittää jokaista, joka on kommentoinut, lukenut tai edes käynyt vilkaisemassa blogiani. Teidän ansiostanne tämän postauksen teen! Tämä postaus on 10 000 näyttökerran kunniaksi! Lasken tähän nyt vain Suomessa olevat näyttökerrat, sillä en ole varma, onko Ranskasta oikeasti käyty lukemassa kymmeniä kertoja vai ovatko ne vain vahinkoklikkauksia :) Muistakin maista on, sillä jos kaikki näyttökerrat lasketaan, niitä on 11,5 tuhatta. Ja no, tämäkin postaus on vähän myöhässä, kymmenen tuhannen raja ylittyi yli 750 näyttökertaa sitten… No, mitä tässä postauksessa on? Inspiraatiota tarinoihin. Pyydän kovasti anteeksi, että tein tämän spesiaaliksi vaikka oikeastaan kirjallisuuden hahmoista höpöttelyä toivottiin enemmän. Tämän postauksen kirjoittaminen vain vei mennessään, eikä se kirjallisuuden hahmot oikein sujunut. Toivon silti, että nautit! ...